Wednesday, April 23, 2008

Valaistumisia

Välillä tuntuu, että ei jaksa. Tuntuu, että kaikki kaatuu päälle, eikä osaa yhtään mitään. Aikaa on enää vähän päälle kuukausi ja vielä pitäisi oppia yhtä sun toista tärkeää. Fysiikka tuntuu tällä hetkellä selvästi vaikeimmalta. Fysiikasta kyllä pidän kovastikin, mutta laskupuoli tuntuu tökkivän. Eteen on myös tullut aivan uusia asioita, joita en tiennyt fysiikkaan kuuluvankaan tai tiesin, mutta en olettanut niiden olevan ratkaisevan tärkeitä. Tuntuu myös siltä, että juuri ne lääketieteen kannalta ratkaisevat kappaleet ovat jääneet vähemmälle tai jopa kokonaan skipattu lukion fysiikan kursseilla.

Fysiikasta en ole koskaan saanut päähäni optiikkaa, enkä fotometriaa. Vaikka nuo linssit ja peilit ja niissä syntyvät kuvat on opetettu jo yläasteella, niin silti ne vaikuttavat aina yhtä vaikeilta. Ikinä en saa päähäni, onko kyseessä valekuva, oikea kuva, oikeinpäin oleva kuva, ylösalaisin oleva kuva jne. Tänään ne sitten opettelin kunnolla ja nyt toivottavasti siten, että ne myös pysyvät säilömuistini syövereissä.

Muistinvirkistyksenä vielä:

KOVERA LINSSI: 1) Pienennetty, oikeinpäin oleva valekuva

KUPERA LINSSI: 1) Todellinen, ylösalaisin oleva kuva, jos esine on kauempana polttopisteestä.
2) Suurennettu, oikeinpäin oleva valekuva, jos polttopisteen ja linssin välissä.
3) EI kuvaa, jos esine polttopisteessä.

KOVERA PEILI: 1) Todellinen, ylösalaisin oleva kuva, jos esine on kauempana polttopisteestä.
2) Suurennettu, oikeinpäin oleva valekuva, jos polttopisteen ja linssin välissä.
3) EI kuvaa, jos esine polttopisteessä.

KUPERA PEILI vastaa koveraa linssiä.

Aloitin tänään kolmannen Galenos-lukukerran. Edellinen kerta oli hitaan lukemisen jakso, jossa luin noin 10 sivua tunnissa eli varsin hitaasti. Nyt alkaneessa jaksossa luen noin 20-25 sivua tunnissa, riippuen kappaleen vaikeudesta. Edelliseltä kerralta selväksi inhokkikappaleeksi nousi ylivoimaisesti kappale 16 eli Radiologinen kuvantaminen. Kyseinen kappale voittaa kirkkaasti jopa aiemman inhokkini, joka oli kappale 7 (Elimistön ulkoiset uhat). Inhokeistakin aion kuitenkin selvitä.

Tapanani on kuunnella radiota samalla, kun luen Galenosta. Hiljaisuus ei yksinkertaisesti sovi minulle ja siksi taustalla soi radio. Tänään kuuntelin NRJ:tä. Tavallisesti en kiinnitä niin suurta huomiota toimittajien jutuille, mutta tänään korvani höristyivät. Kyseisen kanavan toimittaja oli löytänyt jostakin varsin eriskummallisen tutkimustuloksen. Englantilaisessa tutkimuksessa nimittäin väitettiin, että äidin hedelmöityksen aikoihin nauttima ravinnon energiamäärä vaikuttaisi oleellisesti siihen, tulisiko lapsesta tyttö vai poika. Poikia syntyisi runsasenergisellä ja tyttöjä vähäkalorisemmalla ravinnolla. Kuullostaa jännältä, mutta väite on kyllä valitettavasti täyttä puppua. Perin kummallisella tavalla lapsen sukupuolen määräytyminen siirretään jälleen kerran naisen harteille. Palataanko nyt keskiaikaan, jolloin naiset pääsivät jopa hengestään synnyttäessään ''vääränmerkkisen'' lapsen. No ehkei nyt kuitenkaan. Kaikille tietämättömille tiedoksi, että lapsen sukupuoli määräytyy vain ja ainoastaan isän siittiöiden sisältämän perimän mukaan. Yksinkertaisesti X-siittiöstä tulee tyttö ja Y:stä poika.

Motivaatiota kasvattaakseni olen surffannut erilaisilla lääkis-sivuilla. Eniten ehkä Helsingin kandiseuran sivuilla. Viimeksi eilen tutkailin kandiseuran tulevia tapahtumia ja tilaisuuksia, sekä kuva-galleriaa. Meno oli juuri minunnäköistäni. Pystyin hyvin kuvittelemaan itseni niin lääketieteellisen biokemian-labroihin kuin aamuyöhön kestäville sitseillekin. Tiedän haluavani lääkäriksi ja tiedän haluavani lääketieteen opiskelijaksi! Unelma lähestyy...

1 comment:

Tuike said...

Kyseinen tutkimus on minunkin muistissani, tosin sentään jostain ruotsalaisesta dokkarista eikä NRJ:ltä. Siinä siis sanomaa on hitusen yksinkertaistettu. Pointti on, että nainen SYNNYTTÄÄ ravintotilanteen mukaan eri sukupuolisia lapsia. Jos on runsaasti ravintoa, poikasikiöt kasvavat ja kehittyvät ja syntyvät, jos taas ei, ne ilmeisesti abortoituvat. Varmasti tähän mennessä tiedät, että jopa 1/3 raskauksista päättyy varhaisvaiheiseen keskenmenoon? Eli kun tiedettä popularisoidaan, jää oleellisia yksityiskohtia pois.